Olen Sirpa Nyman. Asun tätä nykyään Haimoossa pienessä itse virkatussa torpassa mieheni ja alaskanmalamuuttimme kanssa. Alun perin olen kotoisin pohjoispohjanmaalta, keskeltä Limingan niittyjä. Luonteeltani olen tyypillinen pohojoispohojammaalaanen, suora ja töksähtävä. Hienoja vihjauksia en ymmärrä lain, joten ne menevät hukkaan kohdallani. Mummokin olen, mummon murut asuvat Rajamäellä.
Olen jo juurtunut Vihtiin, tutustumalla seutuun ja osallistumalla paikallisten yhdistysten toimintaan. Pari kautta olin naapurikylän Selin kyläyhdistyksen puheenjohtajana (Selissä on upea kylätalo ja paljon harrastustoimintaa) ja tätä nykyään Selin nuorisoseuran puheenjohtaja. Työn alla on nuorisoseurantalo Seppolan kunnostaminen ja tapahtumien järjestäminen siellä. Kuulun myös Haimoon kyläyhdistykseen.
Harrastuksena on vanhat traktorit, maamoottorit ynnä muut historialliset vimpaimet. Oman traktorin hankinta ohjasi meidät Masinistit ry.n keskustelusivulle ja traktorin valmistuttua käyttökuntoon, olin jo tempautunut masinistien yhteisöön kokonaan. Kuulun hallitukseen, ylläpidän keskustelupalstaa, verkkokauppaa ja sivustoa. Talkoilen Rauta ja Petroolitapahtumassa aina kun se järjestetään. Järjestän myös Sauhutiimin kanssa Vihtijärvellä Syökerin Sauhuja. Se on pieni yhden päivän tapahtuma, ensi kerralla tosin kasvaa rompetorin verran.
Toisena harrasteena on subarut. Ensimmäisen kun hankki, niin jäi koukkuun. Niitä roplataan itse pääosin. Oman autoni ostin kansivikaisena edullisesti. H6 3L kone on aika veikeä purettava ja kasattava.
Nyt olen siis kunnallisvaaliehdokkaana, sitoutumattomana keskustan listoilla. Keskustan vaaliteemat osuivat nappiin, ja kannatan niitä varauksetta. Keskustassa sallitaan myös yksilölliset mielipiteet, kuten olen huomannut.
Omista vaaliteemoista nostan esiin yhteisöllisyyden. Elävissä kyläyhteisöissä se syntyy luonnostaan, ja se on äärettömän tärkeä asia. Tätä yhteisöllisyyttä pitäisi viedä myös taajamiin, esim kortteli- tai kaupunginosatoiminnalla, jota asukaat itse järjestäisivät ja koordinoisivat.
Vapaus ja vastuu ovat myös tärkeitä asioita. Ei ihan kaikkeen tarvita säädöksiä ja lupia. Ja toisaalta rakennuslupia tarvitaan enemmän. Iankaikkinen byrokratian kukkanen, emätilatarkastelu joutaisi hukkaan. Ihmisellä pitää olla oikeus valita sellainen asumusmuoto minkä haluaa. Kaikki eivät halua radanvarteen kerrostaloon. Meillä riittää kyllä luontoa ja rakennuspaikkoja. Ja etätyön myötä monipaikka-asuminen on lisääntynyt. Suotakoon sillekkin vapaus.
Kotimainen työ ja maatalous on elinehto maallemme. Tämä pitää ottaa huomioon joka tilanteessa. Lähiruoka tuo työtä ja toimeentuloa, ja se hyödyttää koko lähiseutua. Puhumattakaan laadusta. Puhdasta kotimaista ruokaa. Perustin Reko-ryhmän muutaman muun kanssa, ja on aivan upeaa ostaa tuotteet suoraan tuottajalta.
Vihti on hyvä paikka asua. Viime vuosina on kunnan puolelta usein järjestetty kyselyjä, kerätty ehdotuksia ja järjestetty äänestyksia. Aivan loistava tapa kuulla kuntalaisia. Toivottavasti tämä jatkuu.
Ai niin, työ unohtui. Pyöritän omaa verkkokauppaa, myyn käytettyä keräilytavaraa, kotimaista lasia, astioita…www.sohvinkulma.fi
Keväisin on järjestetty Sauhutiimin kanssa Syökerin Sauhuja. Ihan rakkaudesta lajiin. Vapaa pääsy yleisölle ja näytteilleasettajille. Nyt on jo kaksi kevättä jäänyt väliin pandemian takia. Ihan tulee tippa linssiin kun katselee viime kerrasta tehtyä juutuubivideoo. On se vaan komeeta katsoa kuinka koneet herää henkiin. Toivon, totisesti toivon, että ensi keväänä päästään järjestämään tapahtuma. Uutuutena mukaan on liittynyt Nummituvan Romppeet. https://www.facebook.com/syokerinsauhut/
Eettisen ruuan puolesta
6 kesä, 2021
Eettisessä ruuan tuotannossa kohtaa monta hyvää asiaa: ekologisuus, eettisyys, inhimillisyys ja laatu, usein myös paikallisuus. Eläintuotannon eettisyys on erityisen tärkeää: eläimellä pitää olla mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen – eläin ei ole tuotantokone.
Vaatimalla suomalaista ruokaa vaadimme puhtaita elintarvikkeita, eläinten hyvinvointia, kestävää tuotantoa ja elinvoimaista maaseutua. Parhaimmillaan eettisyys läpäisee koko ketjun: ei turhia pakkauksia, käsittelyitä, myrkkyjä ja lisäaineita eikä pitkiä kuljetusmatkoja. Kaupassa ruoan alkuperämerkintöjen pitää olla selkeitä.
Vihdissä on lukuisia omia tuottajia: Voimme ostaa esim. vihtiläisiä vihanneksia ja juureksia, hunajaa, monenlaista viljatuotteita sekä lihaa. Puhdas ja eettisesti tuotettu lähiruoka on rikkautemme, ja sitä on edistettävä voimakkaammin. Vihtiläiset ruokakaupat markkinoivatkin lähiruokaamme hyvin, ja Vihdissä toimii myös kaksi lähiruokarengas rekoa.
Kuntakin voi tehdä paljon. Luonto on Vihdin vetovoimatekijä, joka palvelee sekä matkailua että asukkaita. Lähiruoka on kiinteä osa sitä – markkinoinnissa lähiruoka on nostettava vahvemmin esiin. Sillä on myös taloudellista merkitystä. Paikallisia ja lähiseudun tuotteita ostamalla tuemme seudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä.
Myös päiväkodeissa, kouluissa ja muissa kunnan julkisissa palveluissa on pyrittävä lisäämään lähellä tuotettujen elintarvikkeiden määrää. Lähiruoan tuloa julkisiin palveluihin on mutkistanut mm. se, ettei aineksia ole saatavilla riittävän suuria määriä. On etsittävä uusia ratkaisuja ja selvitettävä, voitaisiinko Vihdin hankintojen kilpailutus laatia siten, että lähiseudun tuottajilla olisi parempi mahdollisuus osallistua.
Sirpa Nyman (kesk.)
Sari Metsäkivi (kesk.)